Blog

Asiantuntija: Monimuotoisen oppimisen kehällä – Petteri Kallio

By Hanna Liimatainen on 18. joulukuuta 2017 klo 15.22.52

If you'd like to read this text in English, please click here.

”Nerous ei ole ideoissa, vaan siinä, miten niitä toteutat”, sanoo digitaalisen oppimisen ammattilainen, konsultti Petteri Kallio. Hän vetää Yhteinen e-oppiminen valtionhallinnolla -hanketta, jossa 200 henkeä keskustelee aktiivisesti digialustalla ja oppii toisiltaan. Kallio kertoo, mitä kaikkea on monimuotoinen oppiminen.

Oppiminen on ensisijaisesti sivistymistä, ja se on mahdollista koko ajan. Uraleijunnassa tai harrastusten parissa, digitaalisesti ja livenä. Mikään ei ole hukkaan heitettyä aikaan. Jokaisella meistä on taitoja, joista olisi hyötyä työelämässä – ja työelämän taidoista voi olla paljon iloa vapaa-ajalla.

T-malli kuvaa ajatteluani parhaiten. Se tarkoittaa, että olen hankkinut yhdestä asiasta riittävän syvän asiantuntijuuden. Sen lisäksi hankin jatkuvasti lisää tietoa elämän eri osa-alueilta. Jos työ on sellainen, ettei ole koskaan aikaa oppia uutta, kannustan hyppäämään uuteen. Niin minäkin olen tehnyt.

Esittelen yleensä itseni ensisijaisesti geenitutkijana ja vasta sen jälkeen kerron, mitä kaikkea muuta olen tehnyt: olen perustanut start-up-yrityksiä, työskennellyt konsulttina, laulanut bilebändissä ja ihan alun perin minusta piti tulla ammattitanssija. Kaikki tämä on opettanut valtavasti ja muokannut minusta sen asiantuntijan, joka nyt olen. Se on ollut monimuotoista oppimista.

Monimuotoisen oppimisen kehä rakentuu viidestä elementistä, ja niillä jokaisella on sivistymisessä tärkeä roolinsa. Kehän rakentuminen edellyttää vuorovaikutusta, ja se onnistuu osittain tai täysin digitaalisesti. Tärkeintä on, että ihmiset ja heidän ajatuksensa kohtaavat.

Innostus kumpuaa merkityksestä

Kun sinulla on hyvä ajatus, innostut ja motivoidut siitä. Ideoille kasvaa juuret. Saat hyvästä ideasta energiaa ja hommaan tulee tartuttua. Todella tärkeää on, että idea on oma eikä ylhäältä annettu. Osalla meistä on innostumista aiheuttavat geenit jo ihan temperamenttimme vuoksi.

Aivoissa on eri radat innostukselle, kiinnostukselle ja ilolle. Niitä voi ruokkia suhtautumalla asioihin ennakkoluulottomasti. Voit kysyä itseltäsi, miksi teen tätä, mitä hyötyä tämän oppimisesta voi olla. Kun saat vastauksen, jolla on merkitystä sinulle itsellesi, innostut.

Visiointi auttaa etenemään

On aina hyvä kuvitella, miltä lopputulos voisi tai miltä sen pitäisi näyttää. Niin hahmotat, mikä on lähtötilanne ja tavoite sekä mistä saat lisätietoa ja miten oppimisesi etenee.

Voit myös ottaa vähän mallia ja miettiä, kuka on juuri tässä maailman paras. Miten hän on päässyt siihen pisteeseen?

Kokeilu karsii turhan

Kokeileminen on oppimisen räpiköintivaihe. Tässä vaiheessa tulee epäonnistumisia, ja se on tarkoituskin. Osa mokista hylätään ja osasta opitaan. Alussa on hyvä, että tulee paljon mokia, jotta huonot ideat karsiutuvat, eikä niihin tarvitse uhrata liikaa aikaa.

Aristoteleskin on sanonut: ”Asiat, jotka on opittava tekemään, opitaan vain tekemällä niitä.”

Opiskelua karttojen avulla

Kun tiedät, mitä et tiedä, on helpompi löytää ratkaisuja ja voit siirtyä opiskelun pariin. Tässä vaiheessa kokeilu ja opiskelu lomittuvat. Aivoihimme syntyy uusia hermoverkkoja, jotka ovat ikään kuin karttoja. Ajatuksemme taitomme, toimintatapamme ja koko osaamisemme muodostuu näistä kartoista.

Mitä enemmän käytät karttoja, sitä vahvemmiksi ne muuttuvat ja sitä enemmän saat aikaan. Esimerkiksi Einstein kirjoitti yli 240 artikkelia, Picasso maalasi yli 20 000 teosta, Edison jätti yli 1000 patenttihakemusta ja Bach sävelsi kantaatin joka viikko.

Lisää itseäsi tekemisiisi

Nyt lähestyt oppimisen huippua. Siinä vaiheessa, kun osaat jonkin asian riittävän hyvin, voit ottaa sen haltuun lisäämällä siihen jotakin omaa. Yleensä se on aiemmin opittua; taitoa, tietoa, kulttuuria, ajattelumalleja.

Älä ole vain toisten kopio, vaan ole paras itsesi. Se onnistuu, kun lisäät omaa juttuasi tekemisiisi. Niin Elvis teki aikanaan musiikille. Ideasta jalostui omannäköistä osaamista.

Joillekin nykyinen koulutusjärjestelmä sopii loistavasti, toisille ei alkuunkaan. On paljon tärkeämpää ymmärtää, miten oppii kuin mitä oppii.

**********
Petteri Kallio
Digitaalisen oppimisen rakentaja ja projektipäällikkö, HAUS kehittämiskeskus

Yhteinen e-oppiminen valtionhallinnolla -hanke sisältää kuusi isoa tapahtumaa ja niiden välillä hanke elää Howspace-digialustalla. Kaksisataa osallistujaa käy intensiivistä keskustelua ja yksittäisissä ketjuissa saattaa olla satoja kommentteja, valokuvia ja videoita.